Uusien osaajien etsiminen on mielikuvamainontaa parhaimmillaan

Viisi vinkkiä onnistuneeseen työpaikkailmoitukseen:

  1. Muista aitous, uskottavuus ja realistisuus.
  2. Humoristinen, pelkistetty vai pikkutarkka – valitse tyyli, joka on yrityksesi näköinen.
  3. Astu kirjoittaessasi toivehakijan asemaan ja mieti mitä hän haluaisi yrityksestäsi tietää.
  4. Huolehdi ilmoituksen näkyvyydestä!
  5. Hyödynnä ansaittu näkyvyys, jatka hyvin aloitettu tarina loppuun saakka.

Maa on loskainen ja musta. TV ja lehdet ovat suoltaneet jatkuvana virtana huonoja uutisia massairtisanomisista, lakkautettavista yrityksistä ja paikkakunnista, joiden peruspalvelut lapsista vanhuksiin kärsivät alueen rakenteellisesta työttömyydestä. Työhön ja talouteen liittyvät uutiset ovat pitkään olleet synkkiä, mutta onneksi valoa on näkyvissä. Lyhtyinä pimeydessä loistavat yritykset, jotka rekrytoivat lisää tekijöitä ja lisäävät osaltaan kaikkien hyvinvointia.

Satakunnan Kansan myyntipäällikkö Janne Arola naurahtaa, kun häneltä kysyy työpaikkailmoittamisesta. Arolan näkökulmasta maailma ei ole ollenkaan niin synkkä:

– Viriävä talouskasvu vaikuttaa myönteisesti työmarkkinoihin. Suomalaisten työnantajien aikeet palkata lisää henkilökuntaa ovat tutkimusten mukaan vahvimmillaan viiteen vuoteen. Vain pari prosenttia yrittäjistä pelkää henkilöstömääränsä laskevan.

Kasvu ja kasvajat ovat nähtävissä lehtien työpaikkasivuilla ja verkon rekrytointipalveluissa. Lisäosaajien tarpeesta ilmoittaminen on positiivista markkinointia niin yrityksille kuin koko paikkakunnallekin:

– Työpaikkasivusto on paljon enemmän kuin kokoelma ilmoituksia avoimista tehtävistä, joiden täyttämiseen haetaan tekijöitä. Kun tämän hoksaa, katsoo ilmoituksia uusin silmin. Parhaimmillaan rekryilmoitus on yritykselle hyvä mainos: informatiivinen, piristävä ja kiinnostava myös niille, jotka eivät ole hakemassa paikkaa.

Aika ajoin sosiaalisessa mediassa leviää työpaikkailmoituksia, jotka nousevat valtakunnan uutisiinkin erilaisuudellaan. Piirakanrypyttäjä, toimistomummo, säätäjä-ässä tai toimitusjohtaja, jonka tehtävien hoitamiseen vaaditaan cojones. Vitsejä vai oikeita ilmoituksia? Vaikka työpaikkailmoituksissa käytettäisiin ronskiakin huumoria tai kovia kärjistyksiä, eivät edellä mainitut ainakaan hallaa ole työnantajamielikuvalle tehneet:

– Tyylikeinoja on monia, huumori on yksi niistä, säntillisyys vaikkapa toinen. Pääasia on, että ilmoitus on tekijänsä näköinen ja tyyli samaa sarjaa yrityksen ilmeen ja toimintatapojen kanssa, Arola linjaa: – Rivien välissä on mahdollista kertoa paljon asioita esimerkiksi työpaikan ilmapiiristä, säännöistä tai hierarkiasta juuri tyylivalinnan avulla. Aikas moni Suomessa tietää, että Porin Ässillä on ollut rohkeutta olla erilainen kaltaistensa joukossa ja palkata toimitusjohtajaksi nainen, kiitos rekryilmoituksen, joka ehdittiin etukäteen tuomita täysin sukupuolisyrjiväksi.

Jos hakee johtajaksi niinkin miehiseen paikkaan kuin jääkiekkojoukkue, on kanttia löydyttävä. Ne, jotka eivät kestäneet räväkkää ilmoitusta, eivät varmaankaan hakeneet paikkaa. Yksi erinomainen ohje työpaikkailmoitusta tekevälle onkin Arolan mielestä se, että astuu kirjoittaessaan hetkeksi toiveiden mukaisen hakijan asemaan, valitsee ilmoituksen tyylin ja rakentaa tekstin sen mukaan mitä ajattelee ihannehakijan haluavan yrityksestä ja avoinna olevasta paikasta tietää. Kaikkia ei koskaan voi miellyttää, siksi aitous, konkreettisuus ja uskottavuus ovat adjektiiveja, jotka Arola liittää hyvään työpaikkailmoitukseen. Realismi on hänen mukaansa kuitenkin hyvä muistaa:

– Jokaista toivetta, vaatimusta ja eduksi katsottua taitoa ei kannata listata, muutama tehtävään soveltumisen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta tärkein riittää. Kukaan ihminen ei ole täydellinen.

Kun tekee hyvän ilmoituksen, sen näkyvyydestä kannattaa huolehtia.

Yhdistämällä painetun lehden ja verkon paikalliset ja valtakunnalliset voimat, ilmoitus saa useampia silmäpareja, ja sen huomanneiden on helppo jakaa tietoa avoimesta paikasta eteenpäin sosiaalisessa mediassa. Paremmat työllistymisnäkymät merkitsevät kasvavaa pulaa osaajista, houkuttelevan työn perässä ollaan valmiimpia vaihtamaan myös paikkakuntaa. Työnantajien on osattava tavoitella tekijöitä entistä laajemmin eri mediavälineillä:

Monster.fi:n valtakunnallinen ja Satakunnan Kansan alueellinen näkyvyys on hyvä kanava saada yritys suuren ammattiyleisön tietoon. Pienellä rahallisella panostuksella tarjoamme paikan satakunnankansa.fi:n etusivulla olevaan Monsterin nostoboksiin, jossa pyörivät näkyvyyden ostaneet yritykset. Satakunnankansa.fi:n Työpaikat -sivulla yritys saa korostetun näkyvyyden koko hakuajaksi, Arola kertoo.

Eikä hyvin alkanutta tarinaa kannata jättää kesken. Kun ensin on haettu tekijää, on seuraavaksi luonnollista kertoa, että osaaja on löytynyt:

– Nimitysuutinen on luonnollinen jatkumo, vähintä mitä rekrytoinnin päättyessä kannattaa tehdä. Kun yrityksellä kerran on ajankohtaista kerrottavaa, mainostajan artikkeli tai kokonainen juttusarja yrityksestä, sen tuotteista, palvelusta ja tekijöistä niiden takana on loistava mahdollisuus hyödyntää ansaittu näkyvyys, Arola muistuttaa.

– Rekrytointi on markkinointia, se tulisi ottaa mukaan yrityksen markkinointivuotta suunniteltaessa. Kun tekijöille annetaan kasvot, luodaan mielikuvaa luotettavuudesta ja avoimuudesta ja tuodaan yritys lähemmäksi asiakkaita. Mikä voisikaan olla parempaa mainosta yritykselle kuin osoitus vakavaraisuudesta ja uskalluksesta investoida tulevaisuuteen?

Parhaimmillaan rekryilmoitus on yritykselle mainos: informatiivinen, piristävä ja kiinnostava myös niille, jotka eivät ole hakemassa paikkaa.

Lisää rekrytointiaiheesta